lauantai, 9. toukokuu 2009

Kukkuluuruu...

Kyllä me ihan hengissä ollaan vaikka kuulumiset on olleet vähissä. Arttu kasvaa porskuttaa omaa tahtiaan, 6kk neuvolassa mittoja oli 68cm ja 9130g. Pituutta tulee hitaanlaisesti, kasvukäyrä mennyt muutaman kuukauden alaspäin. Johtunee allergiasta jotensakin.

Allergiasta. Neuvolasta saadulla lähetteellä kävimme sitten Artun kanssa iho- ja allergiasairaalassa. Lehmänmaitoa ja kananmunaa epäili tohtorikin ja ihotesteihin päästiin heti. Niissä nousi ihan hetkessä kunnon paukama lehmänmaidosta ja pienempi paukama koirasta. Muutama viikko tuosta, Arttu joutui maitoaltistukseen. Maitotippa alahuulelle eikä 2ml ruiskulla suuhun saanut reaktiota aikaiseksi, mutta 10ml tuttipullosta räjäytti sitten potin. Ensinnäkin Arttu inhosi koko pulloa, huutoa ja huitomista. Sain maidon pojalle syötettyä ja lähdettiin vaipan vaihtoon. Siinä samalla sitten huomasin, että kaula punoittaa ja mentiin raportoimaan hoitajalle niinkuin käskettiin. Hoitaja hakemaan lääkäriä katsomaan, että saadaan lupa keskeyttää altistus. Lääkärillä kestää kun on juuri toinen asiakas. Artulla punaisuus leviää poskiin ja selkään pämähtää paukamia. Pikkuiseni hinkkaa kaulaa kun niiiiiin kutittaa. Hoitaja hakee ataraxia kutinaan, Arttuhan saa hepulin kun yritetään taas jotain suuhun tunkea. Ataraxit päätyy enimmäkseen lattialle. Lääkärikin saapuu vihdoin ja määrää adrenaliinipiikin allergisen reaktion lopettamiseksi. Hepuli nro 3. Punoitus ja paukamat katoaa hetkessä ja Arttu simahtaa äidin syliin. Tunti seurantaa ja sitten todistukset kourassa kotiin, äiti jatkaa maidotonta kuuria. Olipahan kokemus. Ja sama uudestaan ensi lokakuussa...  

Kotona Arttu on aurinkoinen huomion keskipiste. Isommat sisarukset seurustelevat paljon Artun kanssa ja ottaapa pikku-ukko 2v oman osansa myös ja käy veikkaa pusuttelemassa. Aamuisin ilmoittaa pinnasängyn vieressä: " Artun kakka haisee!". Ruokapöydän ääressä Arttu istuu syöttötuolissa ja paukuttaa kämmenellä pöytää kiljuen riemusta. Sapuska siis maistuu. Puurot, lihat ja kasvikset on nannaa. Herkkusuosikki on maissinaksu. Se katoaa sekunneissa parempiin suihin =D

Liikkeelle Artulla ei ole kiire. Palvelu pelaa sen verran hyvin ettei leluja tartte itse hakea jos kauemmas eksyvät. Riittää kun vähän vinkasee niin joku sen aina antaa. No, osaa tuo kääntyä vatsalleen ja takaisin selälleen. Vaikka välillä jälkimmäisestä yrittääkin luistaa ja komentaa muita kääntämään. Alkeellista ryömimistä on viimeisen viikon aikan ilmennyt. Liike muistuttaa enemmän keinuttelua masulle sivulta toiselle. Välillä yrittää nostaa peppua konttausasentoon muttei masu vielä nouse lattiasta. Keinuttelun avulla kuitenkin pääsee napsimaan milloin mitäkin pikku roskia lattialta. 
Uniin on selkiytynyt rytmiä. Päivään kuuluu kolmet nokoset joista ekat tai tokat on pidemmät (2-3h) ja muut sitten puolen tunnin kauneusunia. Illalla poika simahtaa yhdeksän korvilla yöunille ja nukkuu aamuun, puoli seitsemään, 1-2 yötankkauksella. Yksi yö on nukuttu inahtamatta aamuun asti, näitä öitä lisää kiitos.

Tässä ukkeli 6kk kuvassa: 

1241898065_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Jatkossa kuulumisia raapustellaan täällä.

perjantai, 6. helmikuu 2009

Tohtorin terveiset

Neuvolalääkärillä käyty ja sattukin ihan allergioihin erikoistunut lastenlääkäri. Jo ihan muutaman silmäyksen jälkeen totesi, että allergiaa on. Äiti saa jatkaa maidotonta ja munatonta ruokavaliota, Arttu sai lähetteen iho- ja allergiasairaalaan. Muuten on poitsulla kaikki mukavasti. Painokäyrä näyttäisi lähtevän laskuun samalla lailla (ja saman ikäisenä) kuin siskollaan kun allergiat alkoivat ilmetä. Toivottavsti tämä sitten päättyykin kuten siskollaan joka on saanut maidot ja munat ruokavalioon takaisin siinä kolmen vuoden iässä.

 

maanantai, 2. helmikuu 2009

Puskan takaa

Mut on yllättänyt parikin asiaa tässä viime päivinä.

a) täti punaisine ferrareineen kolkuttelee ovella. Nyt jo. Oisin kyllä toivonut pysyvän pidempään poissa. Nyt mä varmaan joudun hankkimaan sen kuukupin.

b) johtuneeko tuosta "tädistä" vai mistä, mutta kuume on nousussa. Eikä mikä tahansa kuume vaan vaaleanpunainen vauvakuume =O Ei oo totta. Sanoinkin tässä muuan päivä, että jos sata varmasti tyttö tulis niin haikaralle lähtisi toive kuudennesta kullanmurusta. Mies kyllä ampuis sen haikaran alas... Ehkä tää johtuu myös siitä, että tyttövauvoja on niin paljon lähellä. Parilla ystävällä on reilu vuosikkaat tytöt, miehen veljellä puolivuotias tyttö ja siskoni sekä Artun kummitäti, hei vaan sinne =), odottavat tyttöjä keväällä syntyväksi. Tää oli mulle "kova pala purtavaksi" jo 4D-ultrassa kun Villis paljastui pojaksi sekä silloin kun miehen veljen tyttö syntyi. Täytynee varoittaa teitä kaikkia tuttuja jotka tyttöjä odotatte; puran pinkin kaipuuni siihen suuntaan.

perjantai, 30. tammikuu 2009

O-ou...

Vaikka kuinka tarkasti olen yrittänyt vahtia ettei missään mitä syön ole maitoa tai maidon osia... Hetkeksi ajatus herpaantui (ja söin kanapastaa missä ilm. oli kermaa) ja tässä tulos:

Että silleen. Saman päivän iltana otettu nuo kuvat. Todellisuudessa oli punaisempi kuin kuvissa näyttää. Onneksi rauhoittui ihan miedolla kortisonilla ja on pysynyt poissa. Kovin on kuivan oloisia nuo läiskäkohdat, perusvoidetta laitetaan pari-kolme kertaa päivässä. Äitikin on vielä tarkempi syömisistään.

lauantai, 24. tammikuu 2009

Maidoton maito

Pitkästä aikaa kuulumisia. Arttu ehti tuossa jo täyttää 3 kuukautta ja aika tosiaan tuntuu vilistävän. Ihan hurjaa. Vesirokosta selvittiin hyvin, näppylät ovat enää vain muisto. Tosin neuvolassa sanoivat, että näin pienelle ei välttämättä kehity sitä vastustuskykyä vaan rokko voi uusia myöhemmin. Ja tuon vesirokon vuoksi Artulla jäi ensimmäinen rokotus saamatta. Pitää kuulemma olla neljä viikkoa väliä ennenkuin voi antaa rokotteen. Noh, helmikuussa tulee sitten piikkiä pakaraan. Painoa ja pituutta pojalle on tullut ihan mukavasti ja edelleen tissimaidolla mennään. Jeeee! Mitat löytyy tuolta reunalaatikosta. Nyt vaan vaikuttaisi siltä, että meidän lapset ovat poikkeus eikä "pitkään imetetyt ovat vähemmän allergisia" päde. Niin, siis kolme meidän muksuista on viihtynyt tissillä 6-8 viikkoa ja sitten on maistunut pullomaito paremmin ja heillä ei mitään allergioita. Pinsessaa imetin 6kk ja hänellä on sitten ollut maito- ja kananmuna-allergia (+koirat, kissat..). Viikko sitten nousi Artulle kaulaan, poskiin, rintakehään ja käsitaipeisiin samanlainen punainen ihottuma kuin Pinsessalla oli aikoinaan. Ei kun soitto neuvolaan ja pienen jutustelun päätteeksi multa lähti maito pois ruokavaliosta ja varattiin aika neuvolan lääkärille. Ai kiesus kun on tuskaa olla kahvitta. Minähän en mustaa kahvia juo, yök. Nyt vaan näyttää siltä ettei mamman maidottomuudella ole vaikutusta. Ihottuma on yhtä ärhäkkä edelleen. Muitakin syyllisiä olen miettinyt, mutta en keksinyt mitään. Pesuaineet on pysyneet samana, ei olla vierailtu missään vieraassa paikassa enkä ole intoutunut syömäänkään mitään erikoista. Kananmuna varmaan jää seuraavaksi pois. Kovasti vaan toivon et tää olis vaan väärä hälytys ja ihottumalle löytyy joku ihan muu syy.

Neuvolasta vielä sen verran, että terkkari siellä epäili Artulla vesikivestä. Sitä nyt seuraillaan vaan. Aion kyllä kysyä asiasta lääkäriltä samalla kun ihottumaakin näytetään. Kyllähän tuo toinen kives näyttää isommalta kun sitä nyt osaa sillä silmällä katsoa. Kurjaa vaan jos tuommoinen pikkuinen joutuu johonkin leikkaukseen.

Puheripulista poika kärsii usein. Asiaa tulee paljon ja yhtenäkin iltana kertoi isille kaiken päivän tapahtumista. Isi vaan ei oikein ymmärtänyt mitä "yyvää äy gyy vyä" tarkoittaa vaikka sujuvasti pojalle vastaili. Arttu on myös herkkä kutiamaan. Pukeminen saa aikaan aikamoista kiherrystä, varsinkin käsien laitto hihoihin. Liinakyytiä Arttu rakastaa. Pyytää omalla tavallaan kyytiin ja jo äidin sitoessa liinaa valmiiksi poika rauhoittuu. Ja kun sitten kyytiin pääsee niin sitä nauretaan ääneen. Arttu onkin huomannut ettei liinassa tartte aina nukkua vaan sieltä voi katsella kun äiti tekee ruokaa, tiskaa, pyykkää tai surffaa netissä. No, tuo viimeinen on Artun inhokkeja. Natina alkaa heti kun äippä istuu koneen ääreen. Kumma juttu =D Kestovaippailu meillä on ollut telakalla, pakko myöntää. Ei vaan mamman rahkeet riitä kaikkeen. Pyykkivuori on jo ilman vaippojakin himalajaa korkeampi. Kaupan päälle kaikki muu elämä verottaa voimia niin, että meillä on nyt keskitytty lasten hyvinvointiin ja vanhempien jaksamiseen eikä maailman pelastamiseen.    

Jos tää äiti ois nyt viisas ja menis kerrankin suht ajoissa nukkumaan.... Hah hah, näkis vaan ;-)

Muoks. lisäänpä tämän loistavan kännykuvan jonka nappasin kun poitsu heräili uniltaan.