Pitkästä aikaa kuulumisia. Arttu ehti tuossa jo täyttää 3 kuukautta ja aika tosiaan tuntuu vilistävän. Ihan hurjaa. Vesirokosta selvittiin hyvin, näppylät ovat enää vain muisto. Tosin neuvolassa sanoivat, että näin pienelle ei välttämättä kehity sitä vastustuskykyä vaan rokko voi uusia myöhemmin. Ja tuon vesirokon vuoksi Artulla jäi ensimmäinen rokotus saamatta. Pitää kuulemma olla neljä viikkoa väliä ennenkuin voi antaa rokotteen. Noh, helmikuussa tulee sitten piikkiä pakaraan. Painoa ja pituutta pojalle on tullut ihan mukavasti ja edelleen tissimaidolla mennään. Jeeee! Mitat löytyy tuolta reunalaatikosta. Nyt vaan vaikuttaisi siltä, että meidän lapset ovat poikkeus eikä "pitkään imetetyt ovat vähemmän allergisia" päde. Niin, siis kolme meidän muksuista on viihtynyt tissillä 6-8 viikkoa ja sitten on maistunut pullomaito paremmin ja heillä ei mitään allergioita. Pinsessaa imetin 6kk ja hänellä on sitten ollut maito- ja kananmuna-allergia (+koirat, kissat..). Viikko sitten nousi Artulle kaulaan, poskiin, rintakehään ja käsitaipeisiin samanlainen punainen ihottuma kuin Pinsessalla oli aikoinaan. Ei kun soitto neuvolaan ja pienen jutustelun päätteeksi multa lähti maito pois ruokavaliosta ja varattiin aika neuvolan lääkärille. Ai kiesus kun on tuskaa olla kahvitta. Minähän en mustaa kahvia juo, yök. Nyt vaan näyttää siltä ettei mamman maidottomuudella ole vaikutusta. Ihottuma on yhtä ärhäkkä edelleen. Muitakin syyllisiä olen miettinyt, mutta en keksinyt mitään. Pesuaineet on pysyneet samana, ei olla vierailtu missään vieraassa paikassa enkä ole intoutunut syömäänkään mitään erikoista. Kananmuna varmaan jää seuraavaksi pois. Kovasti vaan toivon et tää olis vaan väärä hälytys ja ihottumalle löytyy joku ihan muu syy.

Neuvolasta vielä sen verran, että terkkari siellä epäili Artulla vesikivestä. Sitä nyt seuraillaan vaan. Aion kyllä kysyä asiasta lääkäriltä samalla kun ihottumaakin näytetään. Kyllähän tuo toinen kives näyttää isommalta kun sitä nyt osaa sillä silmällä katsoa. Kurjaa vaan jos tuommoinen pikkuinen joutuu johonkin leikkaukseen.

Puheripulista poika kärsii usein. Asiaa tulee paljon ja yhtenäkin iltana kertoi isille kaiken päivän tapahtumista. Isi vaan ei oikein ymmärtänyt mitä "yyvää äy gyy vyä" tarkoittaa vaikka sujuvasti pojalle vastaili. Arttu on myös herkkä kutiamaan. Pukeminen saa aikaan aikamoista kiherrystä, varsinkin käsien laitto hihoihin. Liinakyytiä Arttu rakastaa. Pyytää omalla tavallaan kyytiin ja jo äidin sitoessa liinaa valmiiksi poika rauhoittuu. Ja kun sitten kyytiin pääsee niin sitä nauretaan ääneen. Arttu onkin huomannut ettei liinassa tartte aina nukkua vaan sieltä voi katsella kun äiti tekee ruokaa, tiskaa, pyykkää tai surffaa netissä. No, tuo viimeinen on Artun inhokkeja. Natina alkaa heti kun äippä istuu koneen ääreen. Kumma juttu =D Kestovaippailu meillä on ollut telakalla, pakko myöntää. Ei vaan mamman rahkeet riitä kaikkeen. Pyykkivuori on jo ilman vaippojakin himalajaa korkeampi. Kaupan päälle kaikki muu elämä verottaa voimia niin, että meillä on nyt keskitytty lasten hyvinvointiin ja vanhempien jaksamiseen eikä maailman pelastamiseen.    

Jos tää äiti ois nyt viisas ja menis kerrankin suht ajoissa nukkumaan.... Hah hah, näkis vaan ;-)

Muoks. lisäänpä tämän loistavan kännykuvan jonka nappasin kun poitsu heräili uniltaan.